Bir Borsa Operatörünün Anıları

Menin töihin heti kansakoulun päätettyäni.

I went to work when I was just out of grammar school.

Sain paikan kurssitaulupoikana erään pörssimeklarin konttorissa.

I got a job as quotation-board boy in a stock-brokerage office.

Olin nopea laskemaan.

I was quick at figures.

Koulussa olin suorittanut kolmen vuoden laskennon yhdessä vuodessa.

At school I did three years of arithmetic in one.

Olin erityisen hyvä päässälaskussa.

I was particularly good at mental arithmetic.

Kurssitaulupoikana merkitsin luvut suurelle taululle asiakkaiden

As quotation-board boy I posted the numbers on the big board in the customers’

huoneessa.

room.

Yksi asiakkaista istui tavallisesti kurssiautomaatin vieressä ja huusi hinnat ääneen.

One of the customers usually sat by the ticker and called out the prices.

Ne eivät koskaan tulleet minulle liian nopeasti.

They couldn’t come too fast for me.

Olen aina muistanut luvut.

I have always remembered figures.

Ei mitään vaivaa.

No trouble at all.

Konttorissa oli paljon muitakin työntekijöitä.

There were plenty of other employes in that office.

Ystävystyin tietysti muiden poikien kanssa,

Of course I made friends with the other fellows,

mutta työni piti minut,

but the work I did,

jos pörssissä oli vilkasta,

if the market was active,

niin kiireisenä kello kymmenestä aamulla

kept me too busy from ten A.M.

kolmeen iltapäivällä,

to three P.M.

etten juuri ehtinyt jutella.

to let me do much talking.

Enkä siitä välitä,

I don’t care for it,

muutenkaan,

anyhow,

työaikana.

during business hours.

Mutta vilkas pörssipäivä ei estänyt minua miettimästä työtäni.

But a busy market did not keep me from thinking about the work.

Nuo noteeraukset eivät merkinneet minulle osakkeiden hintoja,

Those quotations did not represent prices of stocks to me,

niin ja niin monta dollaria osakkeelta.

so many dollars per share.

Ne olivat lukuja.

They were numbers.

Tietenkin

Of course,

ne merkitsivät jotakin.

they meant something.

Ne muuttuivat jatkuvasti.

They were always changing.

Vain se minua kiinnosti —

It was all I had to be interested in —

muutokset.

the changes.

Miksi ne muuttuivat?

Why did they change?

En tiennyt.

I didn’t know.

En välittänyt.

I didn’t care.

En ajatellut sitä.

I didn’t think about that.

Näin vain, että ne muuttuivat.

I simply saw that they changed.

Muuta minun ei tarvinnut ajatella viitenä tuntina päivässä ja kahtena lauantaisin:

That was all I had to think about five hours every day and two on Saturdays:

että ne muuttuivat jatkuvasti.

that they were always changing.