Kahdeksantoista Bastiljissa vietetyn vuoden jälkeen tohtori Manette vapautetaan, ja hän tapaa jälleen tyttärensä Lucien, joka luuli häntä kuolleeksi. Lontoossa Lucie kohtaa kaksi miestä, jotka ovat oudon samannäköisiä: Charles Darnayn, ranskalaisen aristokraatin, joka on luopunut nimestään, ja Sydney Cartonin, loistavan mutta elämään pettyneen asianajajan. Pian vallankumous puhkeaa ja vie heidät kaikki Pariisiin.
Sen ensimmäinen lause, ”Elettiin parhaita aikoja, elettiin pahimpia aikoja”, on yksi kirjallisuuden kuuluisimmista, ja sen loppu järkyttää lukijoita yhä.
Jännitystä ja yllättäviä käänteitä täynnä olevaa romaania lukee innolla opiskelemallasi kielellä.
