Nuori nainen on uupunut vauvansa syntymän jälkeen, ja hänen lääkärimiehensä vie hänet vanhaan taloon, joka on vuokrattu kesäksi. Häntä kielletään kirjoittamasta ja tekemästä työtä, ja hän viettää päivänsä huoneessa, jonka seinillä on kammottava keltainen tapetti. Hän pitää salaa päiväkirjaa ja alkaa lopulta uskoa, että seinän kuvioiden takana liikkuu jokin hahmo.
Charlotte Perkins Gilman oli itse joutunut samanlaiseen lepohoitoon, ja tämä lyhyt kertomus herättää ahdistuksen, joka kasvaa joka sivulla.
Sen lukee yhdeltä istumalta opiskelemallasi kielellä.
