Perdican, joka on juuri valmistunut tohtoriksi, palaa isänsä linnaan. Isä haluaa naittaa hänet serkulleen Camillelle, joka on vasta päässyt luostarista. Camille torjuu hänet. Kiusatakseen tätä Perdican tekeytyy liehittelevänsä Rosettea, nuorta talonpoikaistyttöä, ja serkusten ylpeysleikistä tulee yhä vaarallisempi.
Naurun ja kyynelten välillä Musset'n näytelmässä on yksi kauneimmista rakkautta käsittelevistä monologeista, ja sen nimestä on tullut ranskaksi sanonta: rakkaudella ei leikitä.
Vilkkaan ja lyhyen vuoropuhelun varaan kirjoitetun näytelmän lukee yhdeltä istumalta opiskelemallasi kielellä.
