Patarouva

Hermann, insinööriupseeri, seuraa yö toisensa jälkeen tovereidensa korttipelejä panostamatta itse koskaan yhteenkään korttiin. Hän kuulee, että vanha kreivitär tietää kerrotun mukaan kolmen voittavan kortin salaisuuden, jonka hän sai aikoinaan Pariisissa, ja päättää kiristää sen häneltä. Päästäkseen kreivittären lähelle hän teeskentelee rakastavansa Lizavetaa, köyhää nuorta tyttöä, jonka kreivitär on ottanut luokseen ja joka pitää hänelle seuraa, ja eräänä yönä hän hiipii taloon. Kertomus tutkii ahneutta, kylmää laskelmointia ja sitä sattuman osuutta, jota mikään laskelma ei poista. Puškin pitää tasapainon luonnetutkielman ja fantastisen tarinan välillä sanomatta koskaan, kumpi voittaa.